Google

tiistaina, maaliskuuta 07, 2006

Karl Marx ja Potkupallo

Karl Marx on todennut:
"Uskonto on ahdistetun luontokappaleen huokaus, sydämettömän maailman sydän aivan kuten se on hengettömien olosuhteiden henki. Se on kansan oopiumia."

Joitakin asioita ei Suomessa voi ymmärtää. Yksi niistä on jalkapallo. Olen potkinut nahkakuulaa Kupsin nappulajoukkueissa ala-asteikäisenä. En ollut joukkueen tähtipelaaja. Toisaalta en ole sitä vieläkään. Käyn nimittäin täällä potkimassa palloa muiden erasmusstudenttien kanssa. Seuraan lähes päivittäin maailman parhaan joukkueen eli KUPS:in otteita netin välityksellä. Viime kaudella kävin katsomassa yhden pelin uudella keskuskentän stadionilla. Minun suhteeni jalkapalloon ei ole millään muotoa sairaudeksi luokiteltava. En pysty varmaan edes luettelemaan KUPSin avausta ulkomuistista. Kupsin voitto on aina piristävä asia, mutta minun elämässäni on lukuisia tärkeämpiäkin asioita. En ole koskaan kiihtynyt jalkapallon takia. Kiihdyn aika erilaisista asioista. Toisin on näiden muiden hullujen kanssa eramusstudenttien suhteen (Hollanti, Tsekki, Italia, Kreikka.... Älykkyysosamäärä ei korreloi millään muotoa jalkapallo-fanaattisuuden kanssa. Nämä sinänsä älykkäät nuoret oikeustieteen tai yhteiskuntatieteen ylioppilaat voivat olla todella fiksuja ja väitellä Platonin ajatuksista oppitunnilla. Kuitenkin ainoa asia, joka saa heidät kiihtymään (ja välillä tuntuu, että heitä kiinnostaa oikeasti) on jalkapallo. Sairaimmat yksilöt (kreikkalaiset) pystyvät luettelemaan suuren määrän suomalaisia jalkapalloseuroja ja kommentoimaan niiden pelaamista viime kaudella. Samat yksilöt muistavat eurooppalaisten huippuseurojen stadionien nimet, pelaajalistat, ottelutulokset....

Tänään Mestareiden Liigassa Barca kohtaa Chelsen. Tähän otteluun, kuten kaikkiin muihinkin, järjestetään kansainvaellus. Kun ilmoitin, että en ajatellut tulla katsomaan matsia, minua pilkattiin. Eurooppalaisen miehen pitää katsoa se. En ole ilmeisesti eurooppalainen, ja hyvä niin.

Jos Marx eläisi, ensimmäiseksi pitäisi siirtyä yhteiskuntaan, jossa ei ole jalkapalloa. Vasta tämän jälkeen vallankumous olisi mahdollinen.

2000-luvun Euroopassa:

"Jalkapallo on kansan oopiumia".