Liettualainen testamentti

Liettuan siviililakikirja on mielestäni hauska teos. Pätevä testamentti pitää Liettuassa olla käsin kirjoitettu ja allekirjoitettu. Siis päteväksi testamentiksi ei käy tietokoneella kirjoitettu asiakirja. Meille luennoineen apulaisprofessorin mielestä tämä oli täysin selvää. Ihmiseltä on helppo pakottaa pelkkä allekirjoitus, mutta kokonaisen testamentin kirjoittamiseen pakottaminen on vaikeampaa. Tällä logiikalla Suomen oikeusjärjestelmästäkin saataisiin erittäin sekava.

Tekstiä kuvittavat kotilähiöni kauniit maisemat. Kyllä silmä lepää. Valmensin itseäni kohtaamaan Liettuan asumalla 1,5 vuotta Helsingin Merihaassa. Kuinka betoni on kaunista! Suomessa sentään ymmärrettiin jättää myös rumiin lähiöihin puita. Täällä niitä ei ole. Vilnassa on kaunis vanha kaupunki, mutta keskustan ulkopuolella olevat lähiöt ovat aivan järkyttäviä. Sosialistinen realismi on pelkistänyt rumuuden äärimmilleen. Sinänsä rumuuden kuvaamista näin konkreettisesti voidaan pitää saavutuksena taiteen saralla kuten muitakin Neuvostoliiton lahjoja(ak-74, uaz, Lomo, Laika ja IIgor Larionov) vapaalle maailmalle


Minulle on tullut viimein täysin selväksi, että sosialistinen realismi taidemuotona (arkkitehtuurissa ja kuvataiteessa) on parhaimmillaan Ateneumissa. Sielläkin sitä on hyvä nauttia vain pieninä annoksina.

Lennän huomenna Suomeen muutamaan kokoukseen ja tapaamiseen. Toisaalta täällä vietetään maanantaina taas itsenäisyyspäivää, joten en jää mistään paitsi opiskelujen suhteen!